Maarianhaminan kaupunki
Itsehallinnollisen Ahvenanmaan pääkaupunki on ruotsinkielinen Maarianhamina. Kaupunki tunnetaan vilkkaasta laivaliikenteestä, joka tuo turisteja tutustumaan luonnonkauniiseen kaupunkiin, museolaiva Pommerniin ja Kastelholman linnaan.
Tietoa Maarianhaminan kaupungista
| Perustettu | 1861 | |
|---|---|---|
| Väestö | 10 804 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 11,79 km2 | |
| Maapinta-ala | 11,79 km2 | |
| Vesipinta-ala | 0,00 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 916 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 16,00 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,12 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Ritva Sarin Grufberg | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.mariehamn.aland.fi | |
| Sähköposti | info@mariehamn.aland.fi |
Maarianhaminan sijainti
| Lääni | Ahvenanmaan lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Ahvenanmaan maakunta |
Maarianhaminan historia
Kaupungin nimi tsaarin puolisolta
Maarianhamina on nuori kaupunki, joka perustettiin vuonna 1861, jolloin Ahvenanmaa ja Suomi kuuluivat vielä venäjän valtavaan tsaarivaltakuntaan. Maria, tsaari Aleksanteri II:n puoliso, antoi kaupungille oman nimensä. Kaupungin vanhimmat puutalot ovat peräisin melkein Marian ajoilta.
Kaupunki kasvoi hiljalleen kapealla niemellä sijainneen Övernäsin maalaiskylän ympärille. Suojaisille merenlahdille perustetuilla satamilla oli kaupungin kehitykselle tärkeä merkitys.
Maarianhaminan kadut ovat suorat ja leveät. Tontit olivat alun perin suuria, mutta nykyään ne on lohkottu antamaan tilaa useammille taloille. Yksi kaupungin tunnusmerkeistä on lehmusten reunustama puistoesplanadi, joka johtaa idästä länteen ja satamasta satamaan.
Merenkulun ja laivanvarustajien kaupunki
Maarianhaminaa voi syystä pitää merenkulkukaupunkina. Ahvenanmaalaiset ovat aina liikkuneet merillä. Saarimaakunnan rahtimerenkulku pääsi vauhtiin vuoden 1850 jälkeen, jolloin ahvenanmaalaiset alkoivat purjehtia toinen toistaan suuremmilla aluksilla yhä kaukaisempiin satamiin.
Moni merkittävä laivanvarustaja asettui aikoinaan asumaan Maarianhaminan nuoreen kaupunkiin. Ensimmäinen heistä oli kauppias Nikolai Sittkoff, joka panosti myös merenkulkuun. Hänen aluksensa toivat kotisatamaan tavoiteltuja ulkolaisia tuotteita, joita myytiin Sittkoffin omassa kauppapuodissa Strandgatanilla. Sittkoff kuoli vuonna 1877, mutta hänen muistonsa elää edelleen: kaupungin keskustassa sijaitsee Sittkoffin nimeä kantava kauppagalleria, jonka edustalla on myös häntä esittävä patsas.
August Troberg ja Gustaf Erikson olivat kaksi muuta suurlaivanvarustajaa. He asuivat toisensa naapureina vaaleissa puutaloissa, joita voi yhä nähdä puistoesplanadin varrella. Molemmilla oli varustamoissaan useita purjelaivoja, jotka purjehtivat maailman meriä ristiin rastiin. Gustav Erikson omisti aikoinaan maailman suurimman purjerahtilaivaston. Yksi hänen aluksistaan, nelimastoparkki Pommern, kuuluu nykyään kaupungin huomattavimpiin nähtävyyksiin. Pommern on rakennettu Skotlannissa ja se täytti 100 vuotta vuonna 2003.
Rakennukset kertovat saaren historiasta
Laivanrakennusperinteet elävät edelleen Itäsataman merikorttelissa. Korttelin punaisten rakennusten joukosta löytyy sekä veneveistämö että paja sekä vene- ja laivanrakennusmuseo. Veneveistämöllä on rakennettu useita puupurjealuksia, kuten kaljaasi Albanus ja kuunari Linden.
Kirkko, merenkulkuoppilaitos, kaupungintalo, purjehduspaviljonki sekä monet muut rakennukset ovat arkkitehti Lars Sonckin Maarianhaminaan luomia maamerkkejä. Arkkitehti ja professori Lars Sonck muutti Ahvenanmaalle 8-vuotiaana vuonna 1878, kun hänen isästään tuli Finströmin seurakunnan kirkkoherra.